Lauri Liukkonen ja Liisa Leinonen
Kaupunkirakennelautakunta hyväksyi heinäkuun alussa Kelloniemen uuden osayleiskaavan, joka ohjaa alueen kehittämistä tulevina vuosikymmeninä.
Suunnitelman perusteella kaupunki haluaa muutaman kilometrin päässä keskustasta sijaitsevaan kaupunginosaan lisää asukkaita ja nykyistä tiiviimpää rakentamista. Kelloniemeen rakennettaisiin myös uusi paikalliskeskus Kellolahdentien ja Ankkuritien ympäristöön.
Lopullisesti kaavasta päättävät vielä kaupunginhallitus ja -valtuusto.
Alueelle tavoitellaan uusia asukkaita
Rakentamisen arvioidaan tuovan Kelloniemeen 1000–2000 uutta asukasta. Asukasmäärän kasvu riippuu myöhemmästä asemakaavoituksesta ja siitä, kuinka laajasti ja millä aikataululla rakennushankkeita lopulta toteutetaan. Enimmillään alueen väestö voisi lähes kaksinkertaistua, sillä nykyisin Kelloniemen kaupunginosassa asuu alle 2000 ihmistä.
Suunnitelmassa Kelloniemeen on osoitettu sekä pientalo- että kerrostalorakentamista. Kerrostalot keskittyisivät Kellolahdentien ja uuden paikalliskeskuksen ympäristöön, pientalot uusille asuinalueille.
Täydennysrakentamista suunnitellaan nykyisen Salen tontille ja Kellomäentien päähän Talasniemen suuntaan. Salen tontti voisi vapautua muuhun käyttöön, jos uusi S-market rakennetaan paikalliskeskukseen.
Merkittävä osa uudistuksista kohdistuu vanhaan teollisuusalueeseen, jossa on mm. Lihakunnan ja Atrian vanhoja rakennuksia. Osa kulttuurihistoriallisesti arvokkaista rakennuksista on määrätty suojeltavaksi ja osa on merkitty kaavassa merkinnällä SR-3, mikä tarkoittaa, että rakennus pyritään säilyttämään. Alueelle on kaavasuunnitelmassa merkitty asumista, palveluja ja työpaikkoja.
Kelloniemen muuttuminen etenisi vaiheittain
Osayleiskaavassa käsitellään myös ranta-alueita, ulkoilureittejä sekä jalankulku- ja pyöräilyväyliä. Osa Kelloniemen rannoista on nykyisin teollisuuden käytössä.
Luontoarvoja koskevissa merkinnöissä on huomioitu muun muassa 6–7 liito-oravan elinpiiriä, puustoiset viheryhteydet, kotkansiipiesiintymä, noro ja suojametsät. Viheryhteys tarkoittaa viheralueiden muodostamaa reittiä, jota pitkin eläimet voivat liikkua ja lajit levitä alueelta toiselle. Kaava edellyttää, että luontoarvot otetaan huomioon myöhemmässä asemakaavoituksessa ja yksityiskohtaisessa suunnittelussa.
Suunniteltu paikalliskeskus sijoittuu osittain alueelle, joka on merkitty liito-oravien elinpiiriksi. Tarkemmat ratkaisut esimerkiksi nykyisen puuston säilyttämisestä ja viheryhteyksien sijoittumisesta tehdään myöhemmissä vaiheissa.
Toteutuessaan osayleiskaava ohjaa Kelloniemen kehittämistä pitkällä aikavälillä, ja uudistukset etenevät vaiheittain tulevien vuosien aikana. Yksi ensimmäisistä asemakaavahankkeista on uusi paikalliskeskus, joka on herättänyt keskustelua alueen nykyisten asukkaiden keskuudessa. Esillä on ollut luontoarvojen lisäksi myös liikennesuunnittelu, rakentamisen tiiviys ja mahdollisen uuden päiväkodin sijainti.
Kaupunki investoi miljoonia
Osayleiskaavan toteuttaminen edellyttää kaupungilta merkittäviä investointeja kunnallistekniikkaan ja maa-alueisiin. Kaavaselostuksen mukaan kaupungille aiheutuvien infrarakentamisen kustannusten suuntaa antava arvio on noin 15,9 miljoonaa euroa. Summa sisältää muun muassa katujen rakentamista ja saneerausta, jalankulku- ja pyöräilyväyliä, puisto- ja satama-alueita, hulevesijärjestelmiä sekä meluntorjuntaa. Kustannusarvio perustuu vuoden 2023 laskelmiin eikä sitä ole päivitetty luonnosvaiheen jälkeen.
Vesihuoltoverkoston rakentamisen kustannusarvio on puolestaan noin 2,4 miljoonaa euroa, mutta sitä ei lasketa kaupungin varsinaisiin infrakustannuksiin samalla tavalla, koska kustannuksia katetaan liittymis- ja käyttömaksuilla.
Lisäksi kaavaselostuksessa arvioidaan, että mikäli alueelle rakennetaan uusi päiväkoti, sen investointikustannus olisi nykyhinnoin noin 10 miljoonaa euroa. Uuden päiväkodin rakentamisesta ei ole tehty päätöstä, vaan alueen lapset voidaan myös sijoittaa lähialueiden päiväkoteihin.
Kaavaselostuksen mukaan Kelloniemen etuna on, että alueella on jo valmiiksi paljon kunnallistekniikkaa ja muuta infrastruktuuria. Siksi alueen kehittäminen on kaupungille edullisempaa kuin kokonaan uusien asuinalueiden rakentaminen.
Lue myös
”Liito-oravat elävät täällä jo nyt” – kuopiolainen pariskunta kyseenalaistaa Kelloniemi-kaavan