Lauri Liukkonen ja Liisa Leinonen
Turhautuneisuus ja avuttomuuden tunne. Ne nousivat päällimmäisiksi kuopiolaisen Anna Slitan kuullessa Kelloniemen uuden osayleiskaavan sisällöstä.
Slita oli aiemmin käynnistänyt miehensä Prakirth Govardhanamin kanssa kuntalaisaloitteen vastustaakseen uuden päivittäistavarakaupan ja sen pysäköintialueen sijoittamista Kelloniemeen Tuhtopuiston viheralueelle. Nyt hän tajusi, että Kelloniemeä koskevat suunnitelmat olisivat paljon laajemmat.
Kaupunkirakennelautakunta hyväksyi toissa viikolla Kelloniemen osayleiskaavan. Sen mukaan uusi S-market sijoittuisi suunnitellulle paikalleen. Kelloniemen tuleva paikalliskeskus ulottuisi Kellolahdentien itäpuolelle.
Suunnitellusta keskuksesta noin neljännes sijoittuu metsäalueille, jotka on merkitty liito-oravan elinpiiriksi.
– Olimme pettyneitä, mutta emme yllättyneitä. Alueelle mahdollisesti muuttavat noin 2000 uutta asukasta ovat vasta suunnitelma. Liito-oravat sen sijaan elävät täällä jo nyt. Tämä on niiden elinympäristö, Govardhanam toteaa.
Hänen mukaansa yksittäisten puiden säästäminen ei riitä turvaamaan liito-oravien elinolosuhteita, jos niiden elinympäristö pirstoutuu rakentamisen seurauksena.
Suunnitelma S-marketista sai aktivoitumaan
Vaikka osayleiskaava hyväksyttäisiin lopulta sellaisenaan, Slita ja Govardhanam muistuttavat, että suunnitelmiin on mahdollista yrittää vaikuttaa vielä asemakaavoituksen yhteydessä. Näin he ovat toimineet Tuhtopuiston suhteen. Kuntalaisaloitteen lisäksi pariskunta on jättänyt kaupungille kirjallisen mielipiteen Tuhtopuiston asemakaavan luonnosaineistosta.
Slita ja Govardhanam katsovat, että uuden rakentamisen tulisi ensisijaisesti hyödyntää jo olemassa olevaa rakennettua ympäristöä sen sijaan, että se laajenee luonnontilaisille viheralueille.
Pariskunta aktivoitui vaikuttamaan Kelloniemen tulevaisuuteen sen jälkeen, kun Savon Sanomat kertoi keväällä PeeÄssän suunnitelmista rakentaa uusi S-market pysäköintialueineen Tuhtopuiston viheralueelle. Samassa jutussa kerrottiin myös Ankkuritie 4 asuintalojen suunnitellusta purkamisesta.
– Kerroimme uutisesta ystävillemme, ja he antoivat meille paljon neuvoja ja kertoivat mahdollisista toimintatavoista. He auttoivat meitä laatimaan vastalauseita, käynnistämään kuntalaisaloitteen sekä käännöstyössä, Govardhanam kertoo.
Slitan mukaan paikallinen vaikuttaminen on ollut hektistä mutta samalla palkitsevaa.
– Se tuntuu merkitykselliseltä. Ennen kaikkea koen, että täällä on turvallista järjestää tällaista toimintaa. Se on tuonut arkeeni uuden tarkoituksen. Viime kuukaudet ovat kuluneet lähinnä kodin ja työn välillä, mutta nyt minulla on jotain, minkä puolesta taistella.
Kaupunki: liito-oravat on huomioitu osayleiskaavassa
Kuopion kaupungin asemakaavapäällikkö Annika Korhosen mukaan liito-oravien yhteystarve viheralueiden välillä on huomioitu osayleiskaavassa. Asemakaavavaiheessa tutkitaan, miten yhteys ratkaistaan.
– Suunnittelun lähtökohtana on säilyttää ja hyödyntää mahdollisimman paljon alueen nykyistä puustoa, sillä uuden puuston kasvaminen vie aikaa, Korhonen sanoo.
– Olevan puuston säilyttäminen on tärkeää niin liito-oravan kuin ihmisenkin kannalta ja auttaa myös ilmastonmuutokseen sopeutumisessa ja siihen varautumisessa. Toisaalta myös tiivistä ja tehokasta kaupunkiympäristöä tarvitaan näin keskeisellä paikalla.
Korhonen ei lähde arvioimaan, kuinka suuri osuus nykyisestä puustosta tulee säilyttää, jotta liito-oravan kannalta riittävät viheryhteydet toteutuvat. Hän kuitenkin toteaa, että laki edellyttää liito-oravan suotuisan suojelutason turvaamisen asemakaavatyössä.
Kaavoitusinsinööri Juho Palviainen sanoi aiemmin Savon Sanomien haastattelussa, että “[alueen viheryhteydet] toteutuvat luultavasti jotenkin kiemurrellen talojen lomassa paikasta A paikkaan B”.
Korhosen mukaan on mahdollista, että ihminen ja liito-orava elävät rinta rinnan.
– Liito-oravan yhteystarve on yksi jatkosuunnittelun reunaehdoista. Yhteystarpeeksi ei riitä, että säilytetään yksittäisiä puita yhteyden varrella. Liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikat on turvattava ja myös riittävä suojapuusto.
– Reitti (viheryhteys) voi mutkitella ja olla välillä leveämpi ja välillä kapeampi. Se voi olla myös miellyttävä viherelementti kaupunkiympäristössä, esimerkiksi puistojen jatkumo, joka samalla toimii hulevesien uomana ja virkistyskäytössä, Korhonen arvioi.
Juttua varten on haastateltu myös biologi Jaakko Junikkaa.
Lue myös
Tausta: Kelloniemeen suunnitellaan suuria muutoksia
Asukkaat nousivat vastustamaan Kelloniemen uuden S-marketin sijaintia