Kutsuimme aiemmin Kuopiota veden kaupungiksi mutta miltä väite näyttää naapuruston kovia kilpailijoita vasten?
Vertailimme Kuopion sisävesitilastoja Jyväskylään, Joensuuhun, Mikkeliin ja Savonlinnaan. Kaupunkimme sijoittui odotetusti kärkikahinoihin, mutta yksi kilpakumppani kiri toistuvasti edelle.
___
Kuopion alueella on yli tuhat neliökilometriä sisävesiä. Se riittää vertailun toiselle sijalle. Edelle ehtii vain Savonlinna. ___
 Noin neljännes Kuopion pinta-alasta on vettä. Osuus on vertailun toiseksi suurin, ja tässäkin Savonlinna vie voiton. ___
 Kuopiosta löytyy 917 järveä tai lampea. Voitto jää vain 38 vesistön päähän. Mikkeli nousee tässä voittoon 955:llä vesistöllä. Savonlinna jää tällä kertaa neljänneksi ja Jyväskylä on selvästi jumbosijalla. ___ Lopuksi selvitämme, minkä kaupungin asukkaalle "riittäisi" eniten vettä, jos sen pinta-ala jaettaisiin tasan. Tässä Savonlinna on ylivoimainen.
Kuopio sijoittuu tässä vertailussa kolmanneksi. Yhtä kuopiolaista kohti vettä on 1,2 jalkapallokentällistä. Savonlinnassa vastaava määrä on peräti 6,2 ja Jyväskylässä vain 0,3. Luvut on laskettu vuoden 2025 viimeisen päivän väkiluvun perusteella.
Lopputulos
Savonlinna hallitsee vertailun näyttävimpiä vesilukuja, mutta Kuopio pysyy kärjen tuntumassa jokaisella mittarilla. Veden kaupungiksi kutsumiselle löytyy siis katetta, vaikka aivan kiistattomaksi järvikuningattareksi Kuopio ei tässä joukossa nouse.