Kävimme läpi, millaisia juttuja muut mediat ovat viime aikoina kirjoittaneet vedestä. Jutut ovat Yleä lukuun ottamatta maksumuurin takana. ___
Suomen Luonto (5/2026) kertoo kuikkatutkija Pekka Lehtosesta, joka viettää kesiään Joutsan Suontee-järvellä seuraten siellä pesiviä kuikkia. Jutusta käy selväksi, että kuikka on todellinen vesilintu.
”Sukelluksiin painuva lintu nousee pian pintaan kaukana siitä, missä sen näki pulahtavan veden alle. Sukelluksen aikana se voikin edetä 500–800 metriä. Kuikka on yleensä sukelluksissa puolesta minuutista minuuttiin, mutta se pystyy tarvittaessa olemaan veden alla useammankin minuutin. Sukellus saattaa pisimmillään ulottua jopa 30 metrin syvyyteen. ___
Savon Sanomat (26.6.) esittelee Kuopion Karttulassa sijaitsevan Lintuniemen luonnonsuojelualuetta, joka on tullut monelle tutuksi sosiaalisessa mediassa jaetuista ilmakuvista. Noin kahden kilometrin mittainen niemi on jutun perusteella kaunis ja helposti lähestyttävä retkikohde.
“Niemi on sen verran kapea, että järvi näkyy vähintään toisella puolen polkua oikeastaan koko ajan. Neulaspolku kulkee mustikanvarpujen välissä, toisinaan kivikkoisena ja juurakkoisena.” ___
Helsingin Sanomat (27.6.) vieraili Uuden-Seelannin Blue Lakella eli Rotomairewhenualla, jota pidetään maailman kirkasvetisimpänä järvenä. Ainutlaatuista järveä uhkaa lindavia-levä, joka on jo levinnyt kansallispuiston muihin järviin.
”Lähellä Rotomairewhenuaa on useita varoitus- ja kieltomerkkejä. Tiedottamisesta järven tulevaisuus ei jää kiinni. Viesti on yksinkertainen: katsoa saa, muttei koskea." ___
Suomen Kuvalehti (27/2026) väittää, että suomalaiset jakautuvat järvi- ja meri-ihmisiin.
”Meri on vaativa ympäristö, se ei ole nynnyille. Sää on merellä usein armottomampi, puut käkkäräisempiä ja kalliot karumpia. Se haukkaa pienen ihmisen välipalaksi, jos niikseen tulee. Saariston harvat asukkaat ovat kunnioitettuja kovanahkoja. Järven rannalla pärjää kuka tahansa pehmeäkätinen. Vesi maistuu suussa nimensä mukaisesti makealta ja sitä voi juoda, ainakin hätätapauksessa.” ___
Ylen (5.7.) mukaan pohjavedet ovat nyt alhaalla tai jopa harvinaisen alhaalla suuressa osassa Suomea. Tilanne voi näkyä kesän aikana mökkikaivojen kuivumisena, ja vähävetisissä kaivoissa kannattaa seurata myös veden laatua. Myös monien järvien pinnat ovat tavallista alempana.
”Syynä tilanteeseen on aikainen kevät ja sitä edeltänyt vähäluminen talvi. Pohjavedet täyttyvät pääosin lumien sulamisvesistä, mutta tänä vuonna se tapahtui tavallista aikaisemmin ja vettä tuli vähän.”